Ikä lisää riskiä, koska verisuonten seinämät menettävät vähitellen elastisuuttaan ja niihin kertyy vaurioita. Aneurysmia voi kuitenkin kehittyä myös nuoremmalla iällä geneettisen alttiuden, sidekudossairauksien (kuten Ehlers-Danlosin oireyhtymän) tai synnynnäisen verisuonten heikkouden vuoksi. Elämäntapatekijät, erityisesti tupakointi ja hoitamaton verenpainetauti, kiihdyttävät verisuonivaurioita iästä riippumatta.
Myytti 2: ”Jos oireita ei ole, se ei ole vaarallista.”
Fakta: Monet aneurysmat ovat oireettomia, kunnes ne repeävät.
Tiede:
Pienet tai vakaat aneurysmat eivät usein purista lähellä olevia rakenteita eivätkä siksi aiheuta oireita. Aneurysman valtimon seinämä kuitenkin heikkenee rakenteellisesti. Ajan myötä hemodynaaminen stressi (verenkierron voima) voi ohentaa seinämää entisestään. Kun seinämä pettää, voi tapahtua repeämä, joka aiheuttaa sisäistä verenvuotoa, kuten lukinkalvon alaisen verenvuodon aivoissa, mikä on lääketieteellinen hätätilanne.
Myytti 3: ”Päänsärky on vain päänsärky.”
Fakta: Äkillinen, voimakas päänsärky voi viitata aivoaneurysman repeytymiseen.
Tiede:
Potilaat kuvailevat sitä usein “elämäni pahimmaksi päänsäryksi”. Kipu johtuu aivokalvojen (aivojen suojakalvojen) nopeasta ärsytyksestä verellä. Siihen voi liittyä pahoinvointia, niskan jäykkyyttä, valonarkuutta tai pyörtymistä. Tämä ei ole yleinen jännityspäänsärky tai migreeni; se vaatii välitöntä lääkärinhoitoa.
